Aaro Tolsa oli j?tkien pappi, joka vihasi viinaa ja kor-tin-pe-luu-ta – Lapin Kan-sa-kin sai kuulla kun-nian-sa Rovalan tu-li-sie-lui-sel-ta pe-rus-ta-jal-ta

Uusintajuttu, julkaistu 1. kerran 15.11.2013

Kravattikaulainen Aaro Tolsa (kesk.) seisomassa vuonna 1926 vihityn toimitalon portailla, ymp?rill??n Rovalan v?ke?.
Kravattikaulainen Aaro Tolsa (kesk.) seisomassa vuonna 1926 vihityn toimitalon portailla, ymp?rill??n Rovalan v?ke?.
Kuva: Lapin Kansan arkisto

J?tkien papiksi kutsuttu Aaro Tolsa (1895–1951) eli Lapissa puun ja parkin v?liss?.

不~不要~不要在这里,有人Rovalan toiminnan vuonna 1923 aloittanut kirkonmies oli porvareiden silmiss? kommunisti ja kommunistien silmiss? porvari.

不~不要~不要在这里,有人Savotoilla Tolsaa katsottiin kauan vinoon, vaikka juuri mets?ty?l?isten olojen parantaminen oli h?nen syd?menasiansa Rovalan ensimm?isill? vuosikymmenill?.

不~不要~不要在这里,有人Jos savottaj?tk?t eiv?t ajaneet Tolsaa ulos k?mp?st??n tai kielt?neet pit?m?st? puhetta, h?n p??si v?hint??n pilan kohteeksi.

不~不要~不要在这里,有人– Vai j?tk?pappi! J?tkist?k? nyt on ruvettu pappeja leipomaan.

Ty?v?enlehti Pohjan Voima tyrm?si toiminnan "herrojen juonena".

不~不要~不要在这里,有人– Porvari on l?hett?nyt tolsansa siksi t?nne Per?pohjolaankin kun se on n?hnyt, ett? t??ll? ankaran kurjuuden keskell? saattaa kasvaa joukkoa, joka k?y ajan pitk??n sille vaaralliseksi, lehti kirjoitti 1927.

L?hes yht? v?h?n Tolsaan luottivat mets?yhti?t.

Puulaakit ep?iliv?t rohkeasti puhuneen ja toimineen miehen levitt?v?n ty?v?enaatetta papin puvussa.

Kuoro, kirjasto ja yliopisto-oppeja

Muurarinpoika Aaro Tolsa tuli Lappiin Suomenlahden Suursaaresta, jossa h?nell? oli v?liaikainen pappisvirka.

不~不要~不要在这里,有人Setlementtity? rantautui viel? kauempaa, Englannista. Siell? oli hoidettu 1880-luvulta saakka suurkaupunkien sosiaalisia ongelmia perustamalla v?h?osaisten tueksi rakennuksia tai keskuksia, joihin ty?v?ki saattoi asettua (settle).

不~不要~不要在这里,有人Suomen ensimm?inen setlementti Kalliola oli aloittanut Helsingiss? 1919. Savottojen keskuspaikaksi kasvanut Rovaniemi tuli per?ss? 1923.

Teollisuusseutujen Evankelioimisseura pestasi Tolsan vet?m??n toimintaa, jonka kohteena oli paljon muitakin kuin j?tk?t.

不~不要~不要在这里,有人Innostava johtaja puhalsi ensit?ikseen henkiin Rovaniemen Vapaaopiston, kansalaisopiston edelt?j?n. Siell? lappilaiset saattoivat sivist?? itse??n opiskelemalla muun muassa kirjallisuutta, kirjanpitoa, asioimiskirjoitusta ja englantia.

Tolsa perusti pikavauhtia Rovalaan my?s sekakuoron, nuorisokerhot ja kirjaston, jossa oli kohta yli 1100 nidett?.

Vuonna 1936 Tolsa j?rjesti Rovaniemen ensimm?iset ”yliopistolliset luentokurssit”. Tohtorit k?viv?t luennoimassa muun muassa murrosi?n kasvatuksesta ja tuberkuloosista.

不~不要~不要在这里,有人Ja kaiken sen ohessa Tolsa pelasti Lapin j?tki?.

J?tkien pappi j?tkien kirkossa

Kiert?v? pappi ei p??ssyt kentt?ty?ss??n helpolla.

J?tkien ja puulaakien ohella tulokasta karsastivat lestadiolaiset. He eiv?t pit?neet oikeana pappina miest?, joka saarnasi kansan kielell?, eik? vain Raamatusta.

Nihke? vastaanotto, kurjat kulkuyhteydet, alkeelliset asuinolot ja hyiset talvet eiv?t pys?ytt?neet asiaansa uskonutta pastoria.

Vuosina 1923–1939 Tolsa vieraili 431 mets?ty?maalla ja piti 1080 esitelm?? tai hartautta. Kuulijoita kirjattiin kaikkiaan 44?944.

Rovalan talo, "j?tkien kirkko", valmistui vuonna 1926 Rovakadun ja silloisen Kittil?ntien kulmaan, samalle tontille jossa nyt seisoo Rovaniemen maalaiskunnan vanha kunnantalo.
Rovalan talo, "j?tkien kirkko", valmistui vuonna 1926 Rovakadun ja silloisen Kittil?ntien kulmaan, samalle tontille jossa nyt seisoo Rovaniemen maalaiskunnan vanha kunnantalo.
Kuva: Lapin Kansan arkisto

Juhannuksena 1926 vihittyyn Rovalan ensimm?iseen toimitaloon avattiin majapaikka niille, jotka olivat kierrelleet savottoja ilman vakituista kotia. Rovalassa j?tk? sai ruuan, saunan, y?sijan ja vaatteita resujen tilalle, oli rahaa tai ei.

Ensimm?ist? asiakasta odotettiin hartaasti.

不~不要~不要在这里,有人Kun vihki?isi? seurannut p?iv? oli illassa, vahtimestari toi viimein johtajan asuntoon kaivatun tiedon.

" Nyt on alakerran ruokasaliin tullut mies, joka n?ytt?? tukkilaiselta!"

Kun nurkkia kierrelleet j?tk?t rohkenivat viimein sis??n, talo oli t?ynn? y?t? p?iv??. Vuonna 1936 Rovala kirjasi 7789 ilmaista y?pymist? ja 7200 ilmaista ateriaa.

Tolsa perusti Rovalaan my?s ty?nv?lityksen.

不~不要~不要在这里,有人Vuonna 1938 sielt? v?litettiin 7771 ty?npaikkaa. Vilkkaampi toimisto l?ytyi vain Helsingist?.

Mets?ty?ntekij?iden asema koheni rutkasti, ja Tolsa nousi j?tkien arvoasteikossa samaa vauhtia.

Johtajaa kutsuttiin j?tkien papiksi ja Rovalaa j?tkien kirkoksi. Sinne astui moni sellainenkin, joka ei uskonut kuin omiin, pihkaisiin n?ppeihins?.

Viinakauppa v??r?ss? talossa

Tolsa hoiti kutsumustaan tinkim?tt? arvoistaan.

H?n oli vihainen viinalle ja kortinpeluulle, ja kun Lapin Kansa不~不要~不要在这里,有人 otti ensimm?iseen toimitaloonsa 1933 vuokralaiseksi alkoholiliikkeen, j??r?p?isen johtajan kuppi kaatui.

Asiassa ei auttanut, ett? Lapin Kansan perustajiin kuulunut kansanedustaja Janne Koivuranta不~不要~不要在这里,有人 oli Rovalan tukija ja Tolsan monivuotinen yst?v?, joita h?nell? ei ollut alkuvaiheissa liian monta.

Tolsa kilautti Koivurannalle Helsinkiin, ripitti h?net Lapin Kansan moraalisesta lankeamisesta ja ilmoitti katkaisevansa henkil?kohtaiset v?lit.

Aaro Tolsa (oik.) hankki 1920-luvulla perheens? kes?paikaksi Palosalmen tilan Rovaniemen Paloj?rvelt?. Sinne perustettiin 1940-luvun lopulla mets?ty?mieskoti.
Aaro Tolsa (oik.) hankki 1920-luvulla perheens? kes?paikaksi Palosalmen tilan Rovaniemen Paloj?rvelt?. Sinne perustettiin 1940-luvun lopulla mets?ty?mieskoti.
Kuva: vanha kuva

Mets?yhti?iden pinnaa Tolsa koetteli j?rjestelem?ll? ty?miesten oloja my?s lakkojen aikana ja pit?m?ll? Rovalan lipputangon tyhj?n? armeijan vuosip?iv?n?, mik? suututti oikeistolaisimpia.

不~不要~不要在这里,有人Tolsa ehti johtaa Rovalaa l?hes 20 vuotta, ennen kuin v?istyi Helsinkiin 1941.

不~不要~不要在这里,有人Johtajan henki j?i taloon el?m??n, eik? v?hiten Paloj?rven Palosalmelle, joka oli ollut Tolsan perheen kes?paikkana 1920-luvulta saakka. Arvo Ohisen johdolla Rovala lunasti sen omistukseensa ja avasi siell? 1949 mets?ty?mieskodin.

Jutun l?htein? on k?ytetty kirjoja Rovala 1923-2003 (Sami Piril?, 2005), Ihmisen n?lk?? (Aaro Tolsa, 1945) ja Revontulten pappi (Saul Nieminen, 1980).

Pekka Sevon kahvittelee Palosalmen mets?ty?mieskodissa.
Pekka Sevon kahvittelee Palosalmen mets?ty?mieskodissa.
Kuva: Lapin Kansan arkisto